Kätkänjoen kyläseura
Kyläseuran historiaa
Kätkänjoelle perustettiin Maamiesseura vuonna 1949.. Maamiesseura rakensi kylälle viljankuivaajan. Vuosien saatossa maamiesseura hankki kylälle maatalouskoneita esim kylvölaitteet. Kerran kuukaudessa järjestettiin maamiesiltoja, joissa opeteltiin maanviljelyksen saloja. Maamiesseuralle hankittiin mittavat kahvikalustot, jotka olivat kyläläisten käytössä mm juhliin.
Vähitellen maamiesseurat muuttuivat kyläseuraksi. Kätkänjoen kylätoimikunta ja maamiesseura yhdistyivät Kätkänjoen kyläseuraksi.
Hallituksen kokoonpano
Kätkänjoen kyläseuran hallituksen kokoonpano:
Teuvo Viitasaari, puheenjohtaja
Antti Takala, varapuheenjohtaja
Aki Väliaho, rahastonhoitaja
Sinikka Yli-kätkä
Satu Aho
Kyösti Lahtela
Aarno Lampinen
Jukka Aho
Kyläseuran jäsenyys
Kätkänjoen kyläseuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 10 €/vuosi. Jäsenmaksuun sisältyy kylätalon kuntosalin vapaa käyttö, lisäksi jäsenet saavat tuntuvan alennuksen, kun vuokraavat kylätaloa juhliin tai muihin tilaisuuksiin.
Jäsenmaksulomakkeita saa kyläseuran puheenjohtajalta.
Kyläseuran hankkeita
Kätkänjoen uittomiesten muistomerkki hanke vuonna 1986
Ensimmäisiä Eu-hankkeita tehtiin vuonna 1996, kun kyläseura kunnosti luontopolun ja hiihtoreitin Rantatöysän koululle ja teki Sarvijärvelle mm laavun. Tämä hanke oli alueen ensimmäinen Eu-hanke.
Jääkiekkokaukalo tehtiin Eu-hankkeena vuonna 2000. Kätkänjoen koulu ostettiin vuonna 2002 Kätkänjoen kylätaloksi. Koulu maksoi kyläseuralle 50.000 markkaa. Kylätaloon tehtiin heti ensimmäinen energiaremontti. mm öljy vaihdettiin pellettilämmitykseen ja huoneita korjattiin. 2004 vuonna tehtiin urheilukentän viereen kota.
2004-2009 ruopattiin kolmessa eri Eu-hankkeessa ensin Hangasrimpi ja sen jälkeen kahdessa osassa Kortesrimpi. Hankkeet olivat kyläseuralle mittavia. Hankkeita oli kaikkiaan kolme ja ne tehtiin yhteistyössä Elyn, ja kaupungin kanssa. Kortesrimmin ruopattiin yhteensä 100.000 kuutiota maata ja Hangasrimmistä 40.000 kuutiota maata. Yhteensä 8 hehtaaria. Hanke aloitettiin vuonna 2004 ja hanke päättyi 2009. Hankkeiden kustannusarvio oli yhteensä 150.000 €. Hanke sai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen.
Kyläseuran kuivaaja laajennettiin ja koneet uusittiin kokonaan 2010.
Leppikkoluhdan laavu ja luontopolku tehtiin 2011. Salojoen kosken kunnostus hanke oli vuonna 2011 ja koskelle tehtiin kaksi kotaa ja esteetön kalastuspaikka.
Kylätalon kentälle tehtiin hevosharrastajien talkootyönä ratsastuskenttä. Kylätalon kuntosali tehtiin vuonna 2013 ja siihen hankittiin hankkeena uudet laitteet.
Kylätalon energia remontti numero 2 toteutettiin 2014, jolloin kylätaloon hankittiin ilmalämpöpumput ja korjattiin kylätalon ulkosaunatila. Saunatilasta tehtiin metsästysseuralle kokoontumistila. Metsästysseura teki kylätalon ulkorakennukseen lahtivajan vuonna 2015
Kylätalon energia hanke 3 toteutettiin 2016, jolloin asenettiin aurinkopaneelit kylätalolle.
Kylätalon ratsastuskentälle hankittiin hankkeena uudet estekalusteet vuonna 2016
Defbilaattori hankittiin kylätalolle 2018
Kylätalon energia hanke 4 toteutettiin syksyllä 2020, jolloin kylätalolle asennettiin maalämpö. Vuonna 2022 hankittiin kylätalolle lisää aurinkopaneeleja.
